Uskonto eteläisissä siirtomaissa
Uskonto siirtomaavallan aikana eteläisissä siirtomaissa oli perustavanlaatuinen rooli asukkaiden jokapäiväisessä elämässä. Katolisella kirkolla oli vahva vaikutus yhteiskuntaan, se perusti seurakuntia ja edisti uskoa uudisasukkaiden keskuudessa. Evankelisoinnin kautta välitettiin uskonnollisia arvoja ja uskomuksia, jotka vaikuttivat uskoon perustuvan kulttuuri-identiteetin muodostumiseen. Uskonto toimi myös yhteiskunnallisen valvonnan ja siirtomaavallan legitimoinnin välineenä. Etnisistä ja kulttuurisista eroista huolimatta uskonto oli yhdistävä elementti eteläisissä siirtomaissa ja tarjosi hengellistä lohtua ja yhteisöllisyyden tunnetta uudisasukkaille ja alkuperäisasukkaille.